TERVEHDYS !

Kaitsun ikävä poistuminen golf-yhteisöstämme viime viikolla, jätti seuramme yllättäen tyhjän päälle.Olimme tottuneet vuosikymmenet Kajn tyyliin hoitaa asioita, ja jatko piti olla selvää myös tulevana vuonna, mutta päivät eivät ole omissa käsissämme.

Vuosi oli loppumassa ja kokoukset painoivat päälle. Mieluiten hallituksesta oli löydyttävä jatkaja. Seuralle oli hankittu oma talo, ja sen iso remontti oli juuri käynnistynyt, uusien väylien sisäänajo oli menossa ja tulevista maksuista/ korotuksista oli päätettävä.. Jostain kumman syystä, ehdotukset puheenjohtajasta kohdistuivat allekirjoittaneeseen. Esitin toiveen,että talkoovastaavan hommat riittäisivät minulle, mutta lievän painostuksen jälkeen tässä ollaan.

 En millään voinut arvata, mitä vuosi 2011 tuo tullessaan harrastukseni parissa! Alkuvuodesta hallitus päätti, että käymme neuvottelemaan tosissaan klubitalon ostamisesta seuralle kunnalta. Korviimme kantautui viestejä, että joku toinenkin taho on kiinnostunut samasta talosta. Neuvottelut kunnan kanssa johtivat kauppoihin. Alkoi remontin suunnittelu Kaitsun ideoiden pohjalta. Leader-hakemus tuli saada nopeasti eteenpäin, koska rahoituskausi oli lopuillaan. Kesäkuussa hankehakemus työllisti minua melkoisesti ja kun toistakymmentä liitettä oli hankittu, helpotti vähäksi aikaa. Heinäkuussa tehtiin rakennussuunnittelua ja elokuussa oli rakennusluvan vuoro, joissa olin myös tiiviisti mukana.

Välillä vähän pelattiinkin. Ja muutamien nappiin menneiden kisojen jälkeen, huomasin poikani Vilin kanssa, että olimme tämän vuoden Suomen Golfliiton jäsenille avoimen SLG TROPHYN mestareita Espanjassa käydyn finaalin jälkeen! Arvelin, että alkukilpailun voitto riittäisi, sillä päästiinhän sitä ihan Tampereelle asti pelaamaan, mutta voitto sielläkin lennätti meidät sitten Sotograndeen.

Syksy toi myönteisen päätöksen leaderhakemukseemme, ja sen jälkeen alkoi talon kunnostustyöt ja aikataulu konkretisoitua. Kaitsu pyysi vetämään hanketta, enkä tyystin toivetta tyrmännyt, sillä rakennushommat eivät ole  minulle ihan vieraita ja varsinkaan, kun hommaan ei muita vapaaehtoisia ilmoittautunut.

Talkoohommat saimme mukavasti käyntiin isolla porukalla marraskuun lopulla, ja kuukaudessa olemme saaneet purkutyöt tehtyä ja lasikuistin rungon valmiiksi. ”Epäilevät Tuomaatkin” ovat käsittääkseni havainneet, että taitaa siitä jotakin tulla.

Kaitsun käydessä viimeistä kertaa seuraamassa talkoita sunnuntaina 11. joulukuuta, sovimme siinä munkkeja syötäessä, että vuosikokous voisi olla paikka nostaa maljat hyvin ja aikataulussa edenneelle remontille. Kohtalo tuli väliin. Olisin halunnut, että Kaitsu olisi nähnyt klubin valmiina. Töitä talon ympärillä on paljon, ja toivonkin, että jäsenet olisivat alkuvuodesta aktiivisia ottamaan minuun yhteyttä.

Hyvää Joulua ja menestystä Uudelle Vuodelle!

Ari Korhonen